Король и шут — Проклятий старый дом (на финском)

Вступление "Kirottu romutalo" [Bm]On kasva[F#m]neessa metsi[Em]kössä tämä romutalo [F#m]meijän lähistössä, [Bm]Seisoo hiljalleen [F#m]yksinään [Em]pimeydessä [F#m]rikkoutumassa. [G]Olin melkein [A]sanonut, [F#m]ettei tässä oo [Bm]mitään каuнuа... [G]Ja samaan hetkeen [A]kuului ääni… [F#m]Tuhotta[Bm]van pelottavaa! Tuli touhu[G]a! [Bm]Mulle kivullinen on [G]päivän säde, [A]Pelkkään pimeyteen [F#m]sopis jäädä... [Bm]On aikaa pal[G]jon kulunut, [A]Kun vatsani on [F#m]selkään tarttunut! [Bm]On liian [G]pieni paikka tää, [A]Eik mua muu [F#m]enää miellytä, [Bm]Kun vapautta [G]harkitsen: [A]Mä syöm[F#m]istä tarvitsen, [Bm]Kun puren reitin [G]ulos Kirotusta [Em]romutalosta! [Bm]Vanha mies oli [F#m]siellä elänyt ja [Em]läheisiäns[F#m]ä pelännyt... [Bm]Pakkasilla [F#m]kuollutta [Em]ei kukaan [F#m]enää muistunut. [G]Hänet sitten jätet[A]tiin [F#m]pimeysteen ja [Bm]täys yksiin... [G]Pelkät pääsyt [A]lukittiin [F#m]romutaloon ja [Bm]se kirottiin: ”Jääthän sä [G]siihen!” [Bm]Mulle kivullinen on [G]päivän säde, [A]Pelkkään pimeyteen [F#m]sopis jäädä... [Bm]On aikaa pal[G]jon kulunut, [A]Kun vatsani on [F#m]selkään tarttunut! [Bm]On liian [G]pieni paikka tää, [A]Eik mua muu [F#m]enää miellytä, [Bm]Kuin vapautta [G]harkitsen: [A]Sun lihaa [F#m]minä tarvitsen, [Bm]Kun pääsen tästä [G]ulos… Kirotusta [Em]romutalostan! Kun pääsen tästä [Bm]ulos…